Puheenjohtajan kynästä – Tomi Marttinen

Työntäyteistä loppukesää!

Koronapandemia on rajoittanut ja rajoittaa edelleen yhdistyksemme toimintaa.

Olemme joutuneet perumaan lukuisan määrän tapahtumia rajoitustoimien johdosta, mutta tälläkin hetkellä on valmistelun alla

Teknologia 21-messut, jossa Tietoturva ry:llä on lava aamupäivän 11.11.2021 ajan.

Tapahtumia on toki tulossa aiemminkin, yhteistyössä TIVIAn ja Sulava Oy:n kanssa tuotettu Cloud Security Summit -tapahtuma järjestetään tänäkin vuonna virtulaalitapahtumana, vaikka alkuperäinen suunnitelma oli tavata Messukeskuksessa. Virtuaalitoteutuksesta huolimatta sisältö on edelleen erittäin mielenkiintoista ja laadukasta – eikä pidä unohtaa, että virtuaalitoteutuksen johdosta osallistuminen on helppoa maan joka kolkasta.
Elo-Syyskuiden aikana tullaan myös julkistamaan lukuisa määrä erilaisia koulutustilaisuuksia, myös nämä pääsääntöisesti online-muotoisina, joten tarkkaile yhdistyksen kotisivuja, Twitteriä, LinkedIniä sekä Facebookia, niin saat ensimmäisenä tiedon koulutusten julkistuksesta.

Tietosuojaverkosto on saanut uuden energisen vetäjän; Hänen esittelynsä ja kirjoituksensa myöhemmin tässä kirjeessä ja tätä kautta myös Tietosuojaverkoston tapaamisia ja muuta jännittävääkin uutta kuultavaa on tuloillaan aivan lähiaikoina.
Kerrottakoon myös, että elättelemme kovasti toivoa fyysisestä tapaamisesta tulevan syyskokouksen yhteydessä ja tätä silmälläpitäen olemmekin valmistelemassa jotakin poikkeuksellisen mielenkiintoista ohjelmaa syyskokouksen yhteyteen.

Jos odottelu tuntuu pitkältä ja olisit itse valmis tarttumaan toimeen tietoturvayhteisön piristämiseksi, ota yhteyttä yhdistyksen hallitukseen, etsimme jatkuvasti henkilöitä toiminnan kehittämiseen, tapahtumajärjestelyihin sekä esiintymään erilaisiin tapahtumiin.

Kerro sähköpostissa kuka olet, millainen on taustasi ja mitä juuri sinä haluaisit tehdä

Katso lisätietoja Teknologia -messuista täältä

Cloud Security Summit lisätietoja

Vieraskynä: Henri Lindberg

Kyberturvallisuutta ei voi toteuttaa ilman teknistä tietoturvaosaamista

Mitä tarkoitan tällä käytännössä? Tekninen tietoturvaosaaminen on pohjimmiltaan ATK-ympäristön ja tietotekniikan perinpohjaista tuntemista, kykyä olla vuorovaikutuksessa järjestelmien kanssa, tieteen, taiteen ja kokemuksen keinoin. Se on työkalupakki, jolla organisaation johdolle saadaan vastauksia tai mielenrauhaa. Tämän osaamisen avulla liiketoimintajärjestelmät saadaan myös pidettyä tai otettua omaan hallintaan, palvelemaan organisaation tahtotilaa.

Liiketoimintalähtöisen ja kustannustehokkaan kokonaisturvallisuuden rakentaminen edellyttää hyvää ymmärrystä riskeistä. Ymmärryksen muodostaminen vaatii faktapohjaista analyysia, jota teknisen tietoturvan osaamisella voidaan tukea. Ymmärtämällä harmaan sävyt ja mahdolliset kehityskohteet prosesseissa, kumppanien maturiteetissa, käytössä olevissa järjestelmissä tai arkkitehtuurissa, voidaan resursseja kohdistaa tarpeellisiin kohteisiin, oikea-aikaisesti.

Tekninen tietoturva yhdistettynä riskienhallintaan auttaa siis optimoimaan kustannuksia ja fokusoimaan tekemisen vaikutukseltaan merkittävimpiin osa-alueisiin. Onnistumiseen vaikuttaa liiketoiminnan tarpeiden tunteminen, kyky esittää oikeita kysymyksiä ja kyseenalaistaa.

Julkisuudessa sovellushaavoittuvuus- tai tunkeutumistestaaminen esiintyy hyödyllisyyteensä nähden yliedustettuna, osin kiitos Hollywoodin, alan historian, ja tarkastus-/testausteollisuuden markkinointiponnistelujen. Modernien pilvipalvelujen aikakaudella turvalliseksi testaaminen ei ratkaisumallina pysy enää liiketoiminnan ja ohjelmistokehityksen vauhdissa. Perinteinen turvallisuustyö ja siihen liittyvä osaaminen on valitettavan aliarvostettua, vaikka oikein hyödynnettynä juurikin sillä saadaan turvallisuutta järjestelmäkehitykseen riittävän nopeasti ja kustannustehokkaasti. Hankinta, kumppaniohjaus, rakentaminen, ja ylläpito edellyttävät kaikki teknistä osaamista onnistuakseen.

Offensiivinen osaaminen on oleellinen osa teknistä turvallisuutta, mutta kulkee käsi kädessä defensiivisten taitojen kanssa – oli käyttötarkoitus sitten kummalla puolella aitaa tahansa. Kyky arvioida hyökkäyspinta-alaa, mallintaa uhkia ja riskejä, katselmoida arkkitehtuureja tai lähdekoodia, kirjoittaa omia työkaluja hyödyntämään ohjelmallisia rajapintoja, analysoida tietojärjestelmiä ja kommunikoida liiketoimintavaikutukset selkokielellä auttavat pääsemään tavoitteeseen kuin tavoitteeseen.

Suorituskyky on teoreettista ellei sitä päästä koeponnistamaan mahdollisimman realistisissa olosuhteissa. Tietoturvavalmistajan sijoittuminen Gartnerin nelikenttään tai pärjääminen itsejulkaisemassaan MITRE ATT&CK® -vertailussa ei vielä käytännön tasolla kerro kohdeorganisaation kokonaiskyvystä torjua kiristyshaittaohjelmia toimintaympäristössään yleiseurooppalaisena juhlapyhänä. Niin tärkeitä kuin riskienhallinnan ja hallinnollisen tietoturvan määrittämät viitekehykset ovatkin turvallisuustoiminnassa, eivät ne yksin suojaa organisaatiota. Tueksi tarvitaan teknisen turvallisuuden osaamista määrittämään, toteuttamaan ja kehittämään riittäviä teknisiä kontrolleja, sekä verifioimaan kumppanien antamia lupauksia.

Uudet teknologiat luovat niche-osaamista vaativia osa-alueita, samalla kun vuosikymmeniä vanhat ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Tarve tekniselle turvallisuusosaamiselle, ikään tai sukupuoleen katsomatta, on tänä päivänä suurempi kuin koskaan, eikä jokaisen tarvitse työskennellä täysipäiväisesti tietoturvan parissa voidakseen tuottaa taidoillaan ja tiedoillaan konkreettista arvoa.

Osaamisen kehittämiseen on tarjolla nykyisin valtava määrä materiaalia Internetissä, lukemattomia kursseja, verkkoyhteisöjä, ja tapahtumia – maksuttomia ja maksullisia. Pelkkään teoriaan uppoutumisen sijaan suosittelen aloittamaan oppimisen käytännön tekemisen kautta mahdollisimman varhain, verkostoitumista unohtamatta. Internet-toimintaympäristö on globaali, joten tavoitteet ja vertailupiste on hyödyllistä asettaa suoraan kansainväliselle tasolle.

Mielessä kannattaa pitää kirkkaana oikean maailman liiketoimintariskit, ja lähteä liikkeelle hyvästä ATK- ja Internet-osaamisesta – innokkuus ja oma motivaatio vievät pitkälle.

 

Kirjoittajasta: Olen päätoiminen hakkeri, Fraktal Oy:n hallituksen jäsen, t2 infosec conference advisory boardin jäsen, ja LähiTapiolan Hack Day tuomariston jäsen. Urallani olen hyödyntänyt offensiivista osaamista muun muassa verkkopankkien ja finanssijärjestelmien, sotilasteknologian, lentokoneiden, tietoturvayritysten, ja verkkokauppojen suojaamiseen Suomessa ja maailmalla. Helsingissä olen (ainakin kerran) joutunut ulkomaisen tiedustelupalvelun HUMINT-operaation kohteeksi. 5G Cyber Security Hack tapahtumassa kansainvälinen joukkueemme ”deep cuts” otti testiympäristön matkapuhelinverkon haltuun.

 

Linkkarista tuttu
Huh huh, millaiset 8 kuukautta – neljä vinkkiä 

Kimmo Rousku, hallituksen jäsen, VAHTI-pääsihteeri, Digi- ja väestötietovirasto

17+ kuukautta takana koronaikaa, kukaan ei voi tietää varmuudella, mitä tulevaisuus tuo tämän osalta mukanaan. Minuakin optimistisemmat olivat jo hautaamassa koronaa, osa vastaavasti ennusti uutta maailmanloppua, muut ovat tältä väliltä. Ja sitten tämä D-variantti lähtikin globaalisti leviämään.

Entä miten tämä 17+ kk aikakausi on näyttäytynyt digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan? Itse vuodesta 1993 saakka tietoturvan parissa toimineena (puhdistin 176 työasemaa viruksesta), kuluneet viimeiset 12 kuukautta ovat olleet mielestäni kaikkien aikojen huolestuttavin ajanjakso. Esimerkiksi CheckPointin raportissa 93% nousu, muita mielenkiintoisia tilastotietoja löytyy täältä Hackmageddonin sivuilta.

Tämä näkyy muun muassa Digi- ja väestötietoviraston kesällä julkaisemassa Digiturvabarometrissa siten, että vastaajien 15 arvioimasta uhasta vapaa-ajalla ja työtehtävien osalta kaikkiaan 22/30 on nyt punaisella, siis heikentynyt verrattuna viime vuoden lokakuun tulokseen. Trendi on huolestuttava.

Yksittäisistä vastauksista voi nostaa muutaman kohdan esille. Yhä useampi on huolissaan vapaa-ajalla siitä, että ”palvelu tai laite kerää luvatta tietoja” (37,4% vuonna 2020 ja 40,7% vuonna 2021) tai että ”palveluihin syöttämiäni tietojani käsitellään väärin tai minulle epäedullisella tavalla” (38,2% ja 43,2%). Nämä heijastuvat myös ”huolena joutua identiteettivarkauden kohteeksi” (29,3% ja 32,4%) sekä ”huolena joutua sellaisen hyökkäyksen tai huijauksen kohteeksi”, jossa henkilö menettää tärkeitä tietoja tai rahaa (23,1% ja 32,4%). Tässä on tapahtunut merkittävä kasvu eli nousua 9,3 prosenttiyksikköä. Työtehtävien hoitamiseen liittyvät huolet ovat pienempiä ja tämä johtuu osittain siitä, että työantajien tarjoamien laitteiden ja palveluiden turvallisuuteen luotetaan enemmän.

Olemmeko me sitten niin huonoja?
Emme ole. Olemme digitalisoineet yhteiskuntaamme ja hyödynnämme ICT-teknologiaa enemmän kuin moni muu valtio. Vaikka globaalisti uutisointi erilaisista onnistuneista kyberhyökkäyksistä on kasvanut merkittävästi, emme ole Suomessa (ainakaan julkisuudessa) kokeneet niin merkittäviä hyökkäyksiä vuonna 2021. Sen sijaan edellä olevista tuloksista hyvin havaitsee sen, että henkilöstö eli käyttäjämme ovat huolissaan tästä globaalista trendistä. Koska nykyinen kehityssuunta tulee varmasti jatkumaan, on vain ajan kysymys, milloin meillä Suomessa koetaan seuraava merkittävä, onnistunut kyberhyökkäys. Itse hämmästyn, jos tällaista ei tapahdu seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Mitä meidän tulisi tehdä?

Olen alkuvuoden aikana toteuttanut yhdessä Cyberwatch Finlandin kanssa kuusi verkko-ohjelmaa, jossa meillä on ollut yli 30 vierasta. Aiheet ovat vaihdelleet vuosiennustuksista, hakkereiden kautta kybervakoiluun ja terveysteknologian uhkiin ja mahdollisuuksiin. Kesäkuun lähetyksen yhteenvetona nostin esille neljä havaintoa, osin koko kevään osalta. Kaikki ohjelma ovat muuten katsottavissa täällä ja tuorein, katsaus itse asiassa kesän tapahtumiin pidetään 24.8. klo 13.45 samassa osoitteessa.

1) Johdon näkyvyyttä on lisättävä. Meidän digiturvabarometrin mukaan 15,2% oli huolissaan väittämästä ”Organisaationi johto ei panosta riittävästi turvallisuuden toteuttamiseen”.  Tämä ei vaadi mitään massiivista kaapistaulostautumista, vaan että johto nostaa puheissa, viesteissä ja toiminnassaan turvallisuuden nykyistä useammin ja selkeämmin esille.

2) Koska ei ole olemassa 100% turvallisuutta ja koska emme voi torjua kaikkia hyökkäyksiä, tarvitsemme lisää havainnointikykyä. Emme siis pysty jatkossakaan estämään mitenkään kaikkia organisaatiota vastaan suunnattuja hyökkäyksiä. Meillä on kuitenkin Suomessa varsin hyvä kyvykkyys reagoida eli toimia erilaisissa niin fyysisen, mutta myös digitaalisen maailman häiriöissä, hyökkäyksissä ja loukkauksissa. Sen sijaan liian usein ilmoitus tai havainto näistä hyökkäyksistä saadaan ulkopuolisilta toimijoilta turhan myöhään, jolloin organisaatio ei itse havaitse tilannetta ja tilanne lähtee liikkeelle hallitsemattomasti, osin jopa paniikinomaisesti. Jos organisaatiolla on parempi havainnointikyky, se itse tunnistaa ja löytää nämä hyökkäykset ensimmäisenä, jolloin se pystyy hallitsemaan ja johtamaan tilannetta alusta saakka paremmin.

3) Henkilöstön – meidän kaikkien osaamisen kehittäminen. Koska verkkorikolliset ja valtiolliset toimijat kehittävät koko ajan toimintaansa, tämä edellyttää meiltä aktiivista sekä meidän ammattilaisten ja etenkin meidän henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tähän on tarjolla valtavasti valmiita materiaaleja, suosittelen tässä DVV:n tuottamia maksuttomia Digiturvallinen elämä verkkokoulutuksia ja peliä. Sama koskee meidän omaa ammatillista osaamistamme, Tietoturva ry on yksi hyvä kanava oman osaamisen kehittämiseen. Toisena nostan VAHTI-työryhmien toiminnan, meillä on >250 digiturvan eri osa-alueen ammattilaista kuukausittain jakamassa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.
Tervetuloa mukaan – ilmoittautuminen.

4) Tietoturvan tasoa pitää enemmän arvioida ja seurata. Mitä vastaat johtoryhmälle, jos joudut kertomaan, kuinka hyvällä tasolla meidän organisaatiomme tietoturva on? Entä siihen, että mihin tämä arviosi pohjautuu? Viime syksyn Psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus herätti useat johtoryhmät selvittämään oman organisaation tietoturvallisuuden tilaa. Onhan kaikissa organisaatioissa varauduttu mahdollisiin lunnashaittaohjelmahyökkäyksiin? Ja viimeinen tarkistus – miten henkilöstö on ohjeistettu toimimaan erilaisten tietojenkalastelu ja huijausviestien osalta, työpaikan ohella myös vapaa-ajalla?

Toivottavasti kesällä on saatu ladattua henkiset ja fyysiset akut, jotta jaksamme selättää vielä edessä olevan kuviteltua pitemmän koronaviruspandemian seuraavan vaiheen, jonka d-variantti on globaalisti ja myös meillä Suomessa aiheuttanut.

Kimmo Rousku
Hallituksen jäsen, tietokirjailija ja luennoitsija, kouluttaja sekä VAHTI-pääsihteeri
kimmo.rousku@tietoturva.fi

Ehdota Vuoden Tietoturvatunnustukseksi tietoturvailmiötä, -palvelua, -tuotetta tai henkilöä!

Tietoturvatunnustuksen tarkoituksena on nostaa esille merkittäviä tietoturvaan liittyviä ilmiöitä, sitä edistäviä palveluita tai tuotteita tai sellaisia henkilöitä, jotka ovat edistäneet suomalaista tietoturvaosaamista ja sen arvostusta, parantaneet organisaatioiden tai käyttäjien turvallisuutta tai nostaneet esille merkittäviä kehittämiskohteita. Tässä yhteydessä tietoturvallisuus käsittää laajasti turvallisuuden eri osa-alueet.

Voit ehdottaa 18.10.2021 saakka, julkistamme tunnustukset 27.10. järjestettävässä, erikseen ilmoitettavassa tilaisuudessa.

Tee ehdotuksesi

Tietosuojaverkoston uusi puheenjohtaja esittäytyy

Oona Matinpalo, CIPP/e, on tehnyt tietosuojaan liittyviä toimeksiantoja useissa organisaatiossa ensin konsultin saappaissa ja tällä hetkellä vastaa tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä metsäteollisuuden puolella. Vapaa-ajallaan Oonan voi tavata tietosuojaverkoston lisäksi Helsingin Ekonomien hallituksen riveissä, jossa hän toimii varapuheenjohtajana. ”GDPR:n kiemuroiden ohella minua kiinnostaa digitalisaatio sekä kansainvälisien virtuaalitiimien johtaminen ja pyrinkin jakamaan näistä sisältöä omissa somekanavissani. Verkostoidun mielelläni muiden ammattilaisten kanssa. Paina siis rohkeasti Connect-nappia LinkedInissä tai seuraa minua Twitterissä.” 

Kuumaperuna: kansainväliset tiedonsiirrot

Näin kesälaitumilta palattua, on hyvä hetki reflektoida mennyttä ja siirtää katse kohti tulevaa. Omalla kohdallani kevääseen kuului kehitystyötä tietosuojan parissa. Kuten varmaan moni muukin, aiheutti Schrems II -päätös useiden kuukausien päänvaivaa. Karvani nousivat pystyyn, kun Bavarian viranomainen vaati saksalaista yritystä lopettamaan Mailchimpin käytön Yhdysvaltoihin tapahtuvan tiedonsiirron takia. Sitten Portugalin viranomainen asetti 12 tunnin aikarajan tiedonsiirron lopettamiselle; päätös nosti hikipisarat otsalle. Mietin monet illat, mitä seuraavaksi.

Odotin kuin kuuta nousevaa uusia EDPB:n (Euroopan tietosuojaneuvosto) ohjeita kansainvälisistä tiedonsiirroista. Odotus päättyi 18.6. Jos tämä tuotos ei kuulunut kesän lukulistallesi, kannattaa se lisätä elokuun TODO-listalle.

Sitten siihen tulevaisuuteen. Käytännössä organisaatioiden on jatkossa itse arvioitava tiedonsiirtoja tarkemmalle syynillä. Tässä kohtaa on hyvä erotella uudet ja jo olemassa olevat järjestelmät.

  • Uusien järjestelmien kohdalla helpoin tie onneen on kieltää henkilötietojen siirrot EU:n/ Euroopan talousalueen ulkopuolelle ja varmistaa, ettei esimerkiksi IT-tuella ole edes teoreettista pääsyä henkilötietoihin. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee organisaation määritellä tiedonsiirtomekanismi ja tehdä riskiarvio (poikkeuksena, jos tietoa siirretään johonkin tällä sivulla listattuun maahan, jolla on Euroopan komission ”adequacy decision”).

  • Jo olemassa olevien järjestelmien kohdalla, suosittelen ottamaan työlistalle oman organisaation tiedonsiirtojen kartoituksen (know your transfers). Tästä on helpompi hahmottaa kokonaisuutta sekä lähteä tarkemmin analysoimaan tiedonsiirtoihin liittyviä riskejä.

  • Muita hyviä käytännönohjeita löydät tiivistetysti Kuntaliiton sivuilta.

Se, miten tietosuojaviranomaiset täällä Pohjolassa lähtevät tiedonsiirtoja syynäämään on vielä mysteeri. *SPOILER ALERT* ehkä tässä on meidän yksi tulevan tapahtuman jutunjuuri.

Oona Matinpalo,
Tietosuojaverkoston puheenjohtaja

Lisää Oona LinkedIn-verkostoosi

TTRY Disobey-kisa!
Oletko aina halunnut osallistua Disobeyhin, mutta matkakassassa on vajausta, tai lippu on liian kallis? Osallistu siis Tietoturva ry:n Disobey-kisaan, josta voit voittaa yhdistyksen jäsenyyden vuodeksi, lipun Disobeyhin ja matkat tapahtumaan (jos olet itse esittämässä tulevassa tapahtumassa, pääsylippu seuraavan vuoden tapahtumaan).

Säännöt ja ehdot:

1.Yksi esitysehdotus per hakija
2. Kuvaile myös vedätkö itse esityksen läpi, järjestätkö puhujan(/t) vai toivotko yhdistyksen hallituksen avustavan asiassa.

3. Esityksiin pätee Disobey:n CFP:tä koskevat säännöt

4. TTRY ei voi taata, että ehdotettu (TTRYn kisan voittanut)  konsepti menee läpi.

5. Preferoimme hallinnollisen tietoturvan aiheita, mutta emme sulje pois mitään aihealuetta

6. TTRY:n hallitus päättää voittajan

7. Kisa alkaa 18.8.2021  ja päättyy viikkoa ennen Disobeyn CFP:n sulkeutumista. ( Tällä hetkellä Disobeyn CFP ei ole vielä auki, eikä sen päivämääristä ei ole julkista tietoa. )

8. Jos Disobeyta ei järjestetä 2022, niin palkinnoksi saa TTRY:n vuoden jäsenyyden. Jos tapahtuma järjestetään, niin palkinnoksi saa TTRY:n vuoden jäsenyyden, Disobey lipun, ja matkaliput paikan päälle julkisilla kulkuvälineillä (bussi, juna)

9. Tietoturva ry:n hallituksella on tarpeen tullen ja perustellusta syystä oikeus muuttaa sääntöjä.

Esityksen teemana voisi olla esimerkiksi poikkeamanhallinta tapausesimerkein, tai mikä tahansa muu tietoturva-aihe. Kunhan se on kiinnostava ja yleisöön uppoava! 🙂

Ilmoittaudu osoitteessa

Uutiset

Ehdokasasettelu vuoden 2021 opinnäytetyökilpailuun on auki!

Tietoturva ry myöntää vuosittain opinnäytetyöpalkinnon parhaimmasta tietoturva-aiheisesta
opinnäytetyöstä. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita tekemään laadukkaita
tietoturvaa käsitteleviä opinnäytetöitä ja näin edistää suomalaista tietoturvaosaamista, sekä
lisäksi tehdä Tietoturva ry:n toimintaa tunnetuksi niin opiskelijoille kuin oppilaitoksille.
Hakeminen:
Vuoden tietoturvaopinnäytetyöpalkintoa 2021 voi hakea sellaisella suomalaiseen
korkeakoulututkintoon liittyvällä opinnäytetyöllä, joka on hyväksytty 1.10.2020 – 30.9.2021
välisenä aikana. Palkintoa haetaan vapaamuotoisella hakemuksella.

Lisätietoja

Työpaikkailmoitus

2NS

Head of Security Operations

Koska meillä työskentelee käsittämättömän hienoja tietoturva-alan asiantuntijoita, haluamme panostaa huippuluokan esihenkilötyöhön. Head of Security Operations- roolissa vastaatkin koko teknisen tuotantotiimimme esihenkilötyöstä, coachaamisesta ja kehittymisen varmistamisesta yhdessä team leadien kanssa….

Lisätietoja tästä

Työpaikkailmoitus

2NS

Cyber Security Consultant

Etsimme useampaa henkilöä meille hallinnollisen tietoturvan tehtäviin.
Tietoturvakonsulttina pääset työskentelemään oman osaamisesi ja kokemuksesi
mukaisesti muun muassa seuraavien asioiden parissa:

  • Tietoturvaan/tietosuojaan liittyvät analyysit ja kartoitukset
  • Riskienhallinta, häiriötilanteiden hallinta ja jatkuvuussuunnittelu
  • Tietoturvan/tietosuojan hallintajärjestelmien implementointi ja auditointi
  • Tietoturvaan/tietosuojaan liittyvien kehitysprojektien ja hankkeiden konsultointi
    ja johtaminen
Lue lisää

Tule mukaan avoimeen Tietoturva ry:n avoimeen Slackiin! 

Tietoturva ry on perustanut julkisen Slack-kanavan.

Tietoturva ry:n hallitus on läsnä kanavalla ja pystyy vastaamaan nykyisten ja tulevien jäsenien kysymyksiin, liittyi ne sitten varsinaiseen jäsenyyteen, tapahtumiin tai muihin askarruttaviin kysymyksiin yhdistyksestä.
Slack on tarkoitettu ensisijaisesti Tietoturva ry:n jäsenistön keskinäiseen vuorovaikutukseen.

Tule mukaan ja vaikuta!

Liity tästä