Huh huh, millaiset 8 kuukautta – neljä vinkkiä
Kimmo Rousku, hallituksen jäsen, VAHTI-pääsihteeri, Digi- ja väestötietovirasto
17+ kuukautta takana koronaikaa, kukaan ei voi tietää varmuudella, mitä tulevaisuus tuo tämän osalta mukanaan. Minuakin optimistisemmat olivat jo hautaamassa koronaa, osa vastaavasti ennusti uutta maailmanloppua, muut ovat tältä väliltä. Ja sitten tämä D-variantti lähtikin globaalisti leviämään.
Entä miten tämä 17+ kk aikakausi on näyttäytynyt digi- ja kyberturvallisuuden maailmaan? Itse vuodesta 1993 saakka tietoturvan parissa toimineena (puhdistin 176 työasemaa viruksesta), kuluneet viimeiset 12 kuukautta ovat olleet mielestäni kaikkien aikojen huolestuttavin ajanjakso. Esimerkiksi CheckPointin raportissa 93% nousu, muita mielenkiintoisia tilastotietoja löytyy täältä Hackmageddonin sivuilta.
Tämä näkyy muun muassa Digi- ja väestötietoviraston kesällä julkaisemassa Digiturvabarometrissa siten, että vastaajien 15 arvioimasta uhasta vapaa-ajalla ja työtehtävien osalta kaikkiaan 22/30 on nyt punaisella, siis heikentynyt verrattuna viime vuoden lokakuun tulokseen. Trendi on huolestuttava.
Yksittäisistä vastauksista voi nostaa muutaman kohdan esille. Yhä useampi on huolissaan vapaa-ajalla siitä, että ”palvelu tai laite kerää luvatta tietoja” (37,4% vuonna 2020 ja 40,7% vuonna 2021) tai että ”palveluihin syöttämiäni tietojani käsitellään väärin tai minulle epäedullisella tavalla” (38,2% ja 43,2%). Nämä heijastuvat myös ”huolena joutua identiteettivarkauden kohteeksi” (29,3% ja 32,4%) sekä ”huolena joutua sellaisen hyökkäyksen tai huijauksen kohteeksi”, jossa henkilö menettää tärkeitä tietoja tai rahaa (23,1% ja 32,4%). Tässä on tapahtunut merkittävä kasvu eli nousua 9,3 prosenttiyksikköä. Työtehtävien hoitamiseen liittyvät huolet ovat pienempiä ja tämä johtuu osittain siitä, että työantajien tarjoamien laitteiden ja palveluiden turvallisuuteen luotetaan enemmän.
Olemmeko me sitten niin huonoja?
Emme ole. Olemme digitalisoineet yhteiskuntaamme ja hyödynnämme ICT-teknologiaa enemmän kuin moni muu valtio. Vaikka globaalisti uutisointi erilaisista onnistuneista kyberhyökkäyksistä on kasvanut merkittävästi, emme ole Suomessa (ainakaan julkisuudessa) kokeneet niin merkittäviä hyökkäyksiä vuonna 2021. Sen sijaan edellä olevista tuloksista hyvin havaitsee sen, että henkilöstö eli käyttäjämme ovat huolissaan tästä globaalista trendistä. Koska nykyinen kehityssuunta tulee varmasti jatkumaan, on vain ajan kysymys, milloin meillä Suomessa koetaan seuraava merkittävä, onnistunut kyberhyökkäys. Itse hämmästyn, jos tällaista ei tapahdu seuraavan kuuden kuukauden aikana.
Mitä meidän tulisi tehdä?
Olen alkuvuoden aikana toteuttanut yhdessä Cyberwatch Finlandin kanssa kuusi verkko-ohjelmaa, jossa meillä on ollut yli 30 vierasta. Aiheet ovat vaihdelleet vuosiennustuksista, hakkereiden kautta kybervakoiluun ja terveysteknologian uhkiin ja mahdollisuuksiin. Kesäkuun lähetyksen yhteenvetona nostin esille neljä havaintoa, osin koko kevään osalta. Kaikki ohjelma ovat muuten katsottavissa täällä ja tuorein, katsaus itse asiassa kesän tapahtumiin pidetään 24.8. klo 13.45 samassa osoitteessa.
1) Johdon näkyvyyttä on lisättävä. Meidän digiturvabarometrin mukaan 15,2% oli huolissaan väittämästä ”Organisaationi johto ei panosta riittävästi turvallisuuden toteuttamiseen”. Tämä ei vaadi mitään massiivista kaapistaulostautumista, vaan että johto nostaa puheissa, viesteissä ja toiminnassaan turvallisuuden nykyistä useammin ja selkeämmin esille.
2) Koska ei ole olemassa 100% turvallisuutta ja koska emme voi torjua kaikkia hyökkäyksiä, tarvitsemme lisää havainnointikykyä. Emme siis pysty jatkossakaan estämään mitenkään kaikkia organisaatiota vastaan suunnattuja hyökkäyksiä. Meillä on kuitenkin Suomessa varsin hyvä kyvykkyys reagoida eli toimia erilaisissa niin fyysisen, mutta myös digitaalisen maailman häiriöissä, hyökkäyksissä ja loukkauksissa. Sen sijaan liian usein ilmoitus tai havainto näistä hyökkäyksistä saadaan ulkopuolisilta toimijoilta turhan myöhään, jolloin organisaatio ei itse havaitse tilannetta ja tilanne lähtee liikkeelle hallitsemattomasti, osin jopa paniikinomaisesti. Jos organisaatiolla on parempi havainnointikyky, se itse tunnistaa ja löytää nämä hyökkäykset ensimmäisenä, jolloin se pystyy hallitsemaan ja johtamaan tilannetta alusta saakka paremmin.
3) Henkilöstön – meidän kaikkien osaamisen kehittäminen. Koska verkkorikolliset ja valtiolliset toimijat kehittävät koko ajan toimintaansa, tämä edellyttää meiltä aktiivista sekä meidän ammattilaisten ja etenkin meidän henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tähän on tarjolla valtavasti valmiita materiaaleja, suosittelen tässä DVV:n tuottamia maksuttomia Digiturvallinen elämä verkkokoulutuksia ja peliä. Sama koskee meidän omaa ammatillista osaamistamme, Tietoturva ry on yksi hyvä kanava oman osaamisen kehittämiseen. Toisena nostan VAHTI-työryhmien toiminnan, meillä on >250 digiturvan eri osa-alueen ammattilaista kuukausittain jakamassa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.
Tervetuloa mukaan – ilmoittautuminen.
4) Tietoturvan tasoa pitää enemmän arvioida ja seurata. Mitä vastaat johtoryhmälle, jos joudut kertomaan, kuinka hyvällä tasolla meidän organisaatiomme tietoturva on? Entä siihen, että mihin tämä arviosi pohjautuu? Viime syksyn Psykoterapiakeskus Vastaamon tapaus herätti useat johtoryhmät selvittämään oman organisaation tietoturvallisuuden tilaa. Onhan kaikissa organisaatioissa varauduttu mahdollisiin lunnashaittaohjelmahyökkäyksiin? Ja viimeinen tarkistus – miten henkilöstö on ohjeistettu toimimaan erilaisten tietojenkalastelu ja huijausviestien osalta, työpaikan ohella myös vapaa-ajalla?
Toivottavasti kesällä on saatu ladattua henkiset ja fyysiset akut, jotta jaksamme selättää vielä edessä olevan kuviteltua pitemmän koronaviruspandemian seuraavan vaiheen, jonka d-variantti on globaalisti ja myös meillä Suomessa aiheuttanut.
Kimmo Rousku
Hallituksen jäsen, tietokirjailija ja luennoitsija, kouluttaja sekä VAHTI-pääsihteeri
kimmo.rousku@tietoturva.fi
Ehdota Vuoden Tietoturvatunnustukseksi tietoturvailmiötä, -palvelua, -tuotetta tai henkilöä!
Tietoturvatunnustuksen tarkoituksena on nostaa esille merkittäviä tietoturvaan liittyviä ilmiöitä, sitä edistäviä palveluita tai tuotteita tai sellaisia henkilöitä, jotka ovat edistäneet suomalaista tietoturvaosaamista ja sen arvostusta, parantaneet organisaatioiden tai käyttäjien turvallisuutta tai nostaneet esille merkittäviä kehittämiskohteita. Tässä yhteydessä tietoturvallisuus käsittää laajasti turvallisuuden eri osa-alueet.
Voit ehdottaa 18.10.2021 saakka, julkistamme tunnustukset 27.10. järjestettävässä, erikseen ilmoitettavassa tilaisuudessa. |